Valtioneuvosto

1.Mitkä ovat valtioneuvoston tärkeimmät tehtävät?

• valtioneuvoston tärkein tehtävä on johtaa koko Suomen valtion hallintoa.
• valmistella lakiesitykset
• valmistaa valtion tulo- ja menoarvion
• valmistelee asioita tasavallan presidentin ratkaistavaksi
• toimeenpanee eduskunnan ja presidentin päätökset
• seuraa ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä
• pyrkii hallitusohjelmansa toteuttamiseen
• vastaa EU-suhteista

2.Millä tavalla hallitus muodostetaan? Hallitukseen kuuluvat pääministeri ja ministereitä. Eduskuntavaalien jälkeen vaalien voittaneesta suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri. Vaikka puhutaan, että pääministeri saisi itse valita ketkä ministeriksi pääsevät, ei asia kuitenkin niin simppeli ole. Puoluet päättävät, ketkä pääsevät ministereiksi. Presidentti astuu esiin, jos eduskunnan johtamat hallitusneuvottelut epäonnistuvat eikä sopuun päästä. Valtioneuvoston nimeämisen jälkeen se antaa hallitusohjelmansa eduskunnalle. Siinä määritellään, miten Suomea ohjataan ja mitä muutoksia tehdään seuraavan neljän vuoden aikana. Energia-, koulutus- ja ulkopolitiikan keskeiset tavoitteet päätetään myös. Tämän toimenpiteen myötä pyritään korostamaan parlamentin periaatetta eli eduskunnan ja hallitusken välistä suhdetta. Ministereitä valittaessa, on perustuslain mukaista, että he ovat rehellisiä ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit toimivat usein myös kansanedustajina. Juha Sipilän hallitus (29. toukokuuta 2015 presidentin nimittämä hallitus)

• Juha Sipilä (pääministeri)
• Timo Soini (ulkoasianministeri)
• Lenita Toivakka (ulkomaankauppa- ja kehitysministeri)
• Jari Lindström (oikeus- ja työministeri)
• Petteri Orpo (sisäministeri)
• Jussi Niinistö (puolustusministeri)
• Alexander Stubb (valtiovarainministeri)
• Anu Vehviläinen (kunta- ja uudistusministeri)
• Sanni Grahn-Laasonen (opetus- ja kulttuuriministeri)
• Kimmo Tiilikainen (maatalous- ja ympäristöministeri)
• Anne Berner (liikenne- ja viestintäministeri)
• Olli Rehn (elinkeinoministeri)
• Hanna Mäntylä (sosiaali- ja terveysministeri)
• Juha Rehula (perhe- ja peruspalveluministeri)

3.Miksi suuri osa puolueista haluaa eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen? Hallituksessa oleminen tuo valtaa ja siksi lähes kaikki puolueet haluavat hallitukseen. Se voi oikeastaan vapasasti päättää maanasioihin ja uusien lakien säätämiseen koskevia asioita. Hallituksen mipnisterit johtavat ministeriötä ja sillä on paljon vaikutusvaltaa. Monen kansanedustajan unelma on nimenomaan päästä hallitukseen ministeriksi ja päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. 4.Mitkä tekijät korostavat pääministerin asemaa Suomen poliittiseessa järjestelmässä? Vaikka Suomen keulahahmoksi maailmalla usein luokitellaan presidentti, on hän vain antamassa hyvää kuvaa Suomesta, kun pääministeri tekee oikeastaan kaikki päätökset. Pääministeri on Suomen poliittinen johtaja. Länsi-Euroopassa pääministeri on yleensä maan tosiasiallinen johtaja ja maan keulakuva. Suomessa tähän siirryttiin 1990-luvulla. On kuitenkin kausia, jolloin pääministerin valta on oikeastaan kaikki olleet presidentillä (Kekkosen valtakaudet). Pääministeri on hallituksen johtaja ja hän toimii hallituksen välisten erimielisyyksien rauhanturvaajana. Hänen tehtävänsä on siis huolehtia hallituksen yhtenäisyydestä. Joukkuelajiterminä hallituksen kapteeni. Pääministeri johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa. EU:n jäsenyys korostaa pääministerin asemaa, sillä hän esiintyy Suomen edustajana Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Ennen kokousta pääministeri suunnittelee kokousta valiokunnan kanssa ja kokouksen jälkeen pääministeri käy kokouksen läpi valiokunnan tai eduskunnan kanssa. Pääministerin asemasta kertoo myös se, että presidentti voi hajottaa eduskunnan vain pääministerin perusteellisesta aloitteesta. Juha Sipilän hallitus