Suomalainen yhteiskunta
Hyvää yhteiskuntaa mitataan sillä, kuinka hyvin elää ne ihmiset, jotka yhteiskunnassa elävät kaikista huonoiten. Hyvässä yhteiskunnassa pyritään totuuden tavoitetteluun ja väkivallan minimoimiseen. Eli hyvässä yhteiskunnassa on aina jokin tavoite, jota kohti pyritään.
Suomalaisessa yhteiskunnassa taloudellinen perustaso turvataan jokaiselle kansalaiselle. Työttömät saavat rahallista tukea. Tukia voi saada niin paljon, että kannustinloukku on mahdollinen, eli saa enemmän rahaa tukien avulla, kun kävisi töissä.
Valtio ja kunnat tarjoavat myös julkisten palveluiden käyttöä, jota kaikki Suomessa asuvat saavat käyttää. Julkisia palveluita ylläpidetään kansalaisten verorahojen avulla, jotka maksetaan saadusta palkasta. Jokainen suomalainen rahoittaa näin esim. terveyspalveluita, kirjastoja, kouluja ja liikennepalveluita (VR).
Suomi on yksi tasa-arvoisimmista maista maailmalla. Sukupuolten välillä tasa-arvo näkyy miesten ja naisten samanlaisista oikeuksista. Suomessa naiset ovat itsenäisiä; naiset ovat koulutettuja ja käyvät töissä kodin ulkopuolella. Monet naiset myös asuvat yksin. Naiset saavat myös asettua ehdolle kansanedustajaksi ja työskennellä ministerinä. Myös presidentti voi olla nainen.
Jokainen on myös lain edessä tasa-arvoinen. Viranomaiset ja poliisi valvovat lain noudattamista ja lakien rikkomisesta voi saada vankeustuomion tai joutuu maksamaan sakkoja. Sakkojen suuruus ja vankeustuomion pituus riippuu rikkeen vakavuudesta ja siihen sisältyy esim. pahoinpitelytapauksessa uhrin henkisten vahinkojen korvaus. Viranomaisilla on myös vaitiolovelvollisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti