Kunta

Suomen kunnat (2015) 1.Mitkä ovat kunnan tehtävät? Lakisääteiset tehtävät

• terveydenhuolto
• perusopetus
• ympäristö- ja jätehuolto
• virkistyspalvelut
• infrastruktuurin järjestäminen
• maankäyttökaava
• palo- ja pelastustoiminta

Vapaaehtoiset tehtävät

• julkiset palvelut
• lukio- ja ammatillinenkoulutus
• kulttuurivirkistyspalvelut ja liikuntapalvelut
• kuntakohtaiset sosiaaliedut

2.Miten kunnan hallinto toimii?
Kunnallinen itsehallinto pohjautuu demokratiaan. Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä, jotka vie suuren osan kunnan hallinnosta. Toisaalta ne samalla hyödyttävät kuntaa työllistämällä ihmisiä. Kunta voi itse päättää, mihin rahojaan käyttää, mutta usein rahat kannattaa käyttää johonkin järkevään. Itsehallinnon mukaisesti kunnilla on myös vapaus valita tavat,joilla ne tuottavaat palvelunsa. Kunta voi tuottaa palvelunsa itse, tai se voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen tai osakeyhtiön niitä hoitamaan. Kuitenkaan kunnan tehtävien järjestämiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisumallia.
3.Mikä on kunnanhallituksen tehtävä kunnanhallinnossa? Kunnanhallituksella on ylin toimeenpanovalta kunnan sisällä. Se johtaa kunnan hallintoa, vastaa organisaation kehittymisestä ja taloudenhoidosta sekä valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat. Yleensä valmistelu tehdään lauta- ja johtokunnissa. Hallitus huolehtii myös valtuuston päätöksien toimeenpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen merkitys on lähivuosina kasvanut ja sille annetaan yhä enemmän päätäntävaltaa. 4.Mitä hyviä ja/tai huonoja puolia sisältyy siihen, että kunnat voivat itse päättää asioidensa hoidosta? Kunnan tärkein tehtävä ja tavoite on taata asukkaille hyvinvointi ja perustoimeentulo. Kunnilla on laissa määrätty itsehallinto ja kuntalaiset saavat päättää, millaisessa kunnassa he elävät ja mitä kunnassa tarjotaan. Näin asioiden päättäminen paikallistasolla on helpompaa, koska kuntalaiset tietävät ympäristön tarjoamat puitteet. Se helpottaa huomattavasti asioiden päättämisestä kunnan kesken, kun kenenkään ulkopuolisen siihen puuttuessa. Toki, ei kunnilla täydellinen itsehallinto ole, vaan valtiovalta valtiovalta valvonnallaan rajoittaa paikallista päätöksentekoa, jotta kaikkien kansalaisten tasa-arvo ja oikeusturva voidaan varmistaa asuinkunnasta riippumatta. Lakisääteiset tehtävät vievät aikaa ja varaa, mutta se on hyväksi, koska se työllistää kuntalaisia. Lakisääteisten palveluiden lisäksi kunnat tarjoavat vapaaehtoisia palveluita, ja niiden kautta se pyrkii tehostamaan oman alueensa yritystoimintaa, elinkeinoja ja työllisyyttä. Kunta saa itse päättää mihin rahansa laittaa. Ne pyritään käyttämään mahdollisimman järkevästi. Talous on niukka ja suurin osa rahoista menee lakisääteisiin tehtäviin ja oman kunnan vapaaehtoisiin tehtäviin ei paljjoa rahaa jää. Palvelut, jota kunnissa tarjotaan, saavat kunnat päättää itse. Niistä kerätään tuloja ja yleisimpiä kunnallisia maksuja ovat: terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja päivähoidon maksut, sekä jätevesi-, satama-, pysäköinti-, ja rakennusvalvontamaksut. Kunnan tärkein tulonlähde on kuitenkin kunnallisvero. Lisäksi ne saavat rahaa kiinteistöverosta ja yhteisöverosta. 5.Miksi kunnat tarvitsevat yhteistyötä? Kuntien tarjoamat palvelut ovat usein erittäin kallitaa järjestää, ja pienille kunnille ne olisivat mahdottomia ilman muiden tukea ja yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä sairaanhoito. Sen kalliit rakennus- ja laiteinvestoinnit ja henkilöstömenot tekisivät tilanteesta vaikean. Niinsanottu kuntayhtymä onkin monen kunnan yhteistyömuoto, jossa toiselle kunnalle tarjotaan apua. Niitä perustetaan usein mm. terveyskeskuspalvelujen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi. Nykyään polttava puheen aihe on kuntaliitokset. Monet kunnat ovat olleet taloudellisesti vaikeuksissa ja kuntaliitosten avulla on haluttu hillitä kustannuksia ja haluttu tarjota asukkaille paremmat palvelut sekä elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. Tämän toimenpiteen myötä vähennetään päällekkäisyyksiä kuntien palveluissa.