Eduskunta

1.Mitkä ovat eduskunnan tärkeimmät tehtävät?

• säätää lakeja
• päättää valtion talousarviosta
• päättää verotuksesta
• valitsee pääministerin
• valvoo hallituksen toimintaa
• hyväksyy kansainväliset sopimukset

2.Miksi valiokunnat ovat keskeisiä koko eduskunnan työskentelyn kannalta? Valiokuntapaikat jaetaan puolueiden edustuspaikkojen osuuksien mukaisesti. Niiden puheenjohtajia arvostetaan ja siksi puolueet koittavat saada nämä tehtävät tärkeille politiikoilleen. Siten johtavia poliitikkoja pääsee valiokuntiin. Eduskunnan tärkein valiokunta on suuri valiokunta. Siellä, ja muissa pienimmissäkin valiokunnissa, valmistellaan lähes kaikki asiat ja ehdotukset. Suuressa valiokunnassa käsitellään Euroopan unioniin liittyviä asioita ja se auttaa ja käsittelee asioita ministerien kanssa ennen ja jälkeen EU:n kokousten. 3.Minkälainen on lain syntyprosessi?
Ensiksi lakiehdotus esitellään eduskunnan täysistunnossa, niin sanotussa lähetekeskustelussa, jossa kansanedustajat voivat ilmaista mielipiteensä ehdotuksesta. Keskustekun jälkeen ehdotus lähetetään valmisteltavaksi johonkin erityisvaliokuntaan, jossa se käydään läpi perusteellisesti. Sieltä se siirtyy täysistuntoon esiteltäväksi. Sitten alkaa kaksiportainen päätöksenteko. Ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä käydään yleiskeskustelu. Siitä kolmen päivän päästä käydään toinen käsittely, koska 3 päivää on ns. "harkintapäivää". Kun eduskunta hyväksyy lainmuutoksen, on myös presidentin vahvistettava se kolmen päivän kuluessa. Hyväksytty laki julkaistaan säädöskokoelmassa. 4.Mitä eroa on lain ja perustuslain säätämisellä ja mitä asioita sillä säädetään? Perustuslaki on tavallisen lain yläpuolella. Perustuslain lopulliseen hyväksymiseen tarvitaan 2/3: määräinen enemmistö. Se voidaan hyväksyä myös niin sanotulla poikkeuksellisella menettelyllä, jolloin ehdotus julkaistaan ennen lopullista käsittelyä kiireelliseksi 5/6:n enemmistöllä annetuista äänistä. Tämän jälkeen kiireelliseksi julistettu uudistus voidaan hyväksyä samalla vaalikaudella, eduskunnan 2/3 määräenemmistöllä. Perustuslaki sisältää muunmuassa säännökset ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista. 6.Mitä vaikutuksia Suomen EU-jäsenyydellä on eduskuntaan? Se on supistanut eduskunnan lainsäädäntövaltaa. Euroopan Unionin pääkaupungissa Brysselissä laaditut asetukset on otettava vastaan muuttamattomina ja direktiivit on puolestaan sovitettava suomalaisiksi laeiksi siten, ettei niiden perussisältö muutu. Jos suomalainen laki ja EU-säädös ovat ristiriidassa, EU-säädös menee kansallisen lain yli. 7.Mitä keinoja yksittäisellä kansanedustajalla on vaikuttaa eduskunnan päätöksiin? Kansanedustaja voi eduskunnan istunnon aikana pyytää puheenvuoroa ja tuoda omia ajatuksiaan ja mielipiteitä. Eduskunta kuuntelee ja jos kansanedustajan ehdotus on hyvä, voidaan sitä alkaa ajamaan eteenpäin siellä. 8.Entä mitä keinoja yksittäisellä kansalaisella on vaikuttaa eduskunnan päätöksiin? Tavallinen kansalainen voi vaikuttaa eduskunnana päätöksiin esim. järjestämällä mielenosoituksen, aloittamalla adressin tai vaikaapa käydä puolueen tapahtumissa esittämässä mielipiteitään. 9.Miten parlamentarismia toteutetaan Suomessa?