Presidentti

Presidentti Sauli Väinämö Niinistö on maamme 12. presidentti ja hän astui tasavallan presidentin virkaan 12. maaliskuuta 2012. Hänen presidenttikautensa 5 merkittävintä tapahtumaa ovat olleet: Itä-Ukrainan kriisi vuodelta 2014, Venäjän asevoimien kenraalin, Nikolai Makarovin, kohulausunnot vuodelta 2012, kansainvälinen ydinturvallisuutta käsittelevä huippukokous Etelä-Koreassa vuonna 2012, ensimmäinen virallinen valtiovierailu, joka suuntautui Ruotsiin vuonna 2012 sekä uudistettu itsenäisyyspäivän vastaanotto Tampereella presidentinlinnan ollessa remontissa. Valitsin tämän kuvan, koska olemme nähneet liikaa virallisia kuvia Niinistöstä ja halusin tuoda jonkun erilaisemman puolen hänestä esiin. Presidenttinä oleminen ei suinkaan ole pelkkää puku päällä kulkemista paikasta toiseen vakava ilme naamalla. Oheistoiminta, esimerkiksi tälläisiin luistelutapahtumiin osallistuminen, on tärkeää, koska ihmiset oppivat tuntemaan presidenttinsä ja pääsevät juttelemaan hänen kanssaan. Kun seuraa presidentti Niinistöä tälläisissä tapahtumissa missä hän on kanssakäymisissä kansalaisten kanssa, huokuu hänestä rauhallisuus ja ihmisten välittäminen. Presidentin tärkeimpiin tehtäviin lukeutuvat muun muassa Suomen ulkopolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, lakien vahvistaminen, puolustusvoimien ylipäällikkönä toimiminen, päättäminen sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella, Suomen suhteista päättäminen muihin valtioihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä sekä Suomen osallistumisesta kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. 1.Suomen ulkopolitiikan johtaminen, tapa, jolla Suomi esittäytyy maailmalla on erittäin merkittävä. Jos se on hyvä, niin Suomi antaa hyvän vaikutelman ja kasvattaa luottamustaan entisestään. 2. Suomen suhteista päättäminen, mitä paremmat suhteet Suomella on ympäri maailmaa, sitä enemmän Suomi saa tarvittaessa apua kriisitilanteissa. 3. lakien vahvistaminen, presidentti on kuitenkin valtion päämies, vaikka lait voivat mennä läpi ilman presidentin suostumusta, mutta presidentti valvoo ja tekee päätöksensä Suomen edun mukaisesti 4. päättäminen sodasta ja rauhasta 5. päättäminen osallistumisesta kv:iin kriisinhallintaoperaatioihin 6. puolustusvoimien ylipäällikkö Nykyisin presidentin päätöksen tekeminen on lähinnä vain muodollisuus. Presidentti onkin nykyään lukuisten muutosten jälkeen muuttunut enemmänkin hallitsijasta keulakuvaksi. Alussa presidentillä oli paljon valtaoikeuksia osittain myönnytyksinä kuninkaanvallan kannattajille. 8. tasavallan presidentin, Urho Kekkosen, yli 25 vuotta kestäneen presidenttikauden jälkeen päätettiin kaventaa presidentin valtaa sekä presidenttikauden pituus rajoitettiin 12 vuoteen eli kahteen vaalikauteen. Presidentin palkkio on ollut vuodesta 2013 126 000 euroa vuodessa ja eläke on ollut 60% normaalista palkkiosta eli 75 600 euroa vuodessa. Muita merkittäviä etuja ovat muun muassa asuntoetu ja verovapaus. Presidentillä on käytössään kolme rakennusta: presidentinlinna, Mäntyniemi ja Kultaranta. Presidentinlinna on presidentin edustusasunto, mutta se on myös pääasiallinen työ- ja edustustila. Mäntyniemi on presidentin varsinainen virka-asunto ja Kultaranta on presidentin kesäasunto ja se sijaitsee Naantalissa. Presidentinlinna sekä Mäntyniemi sijaitsevat Helsingissä. Kaikki edut, mitkä presidentti saa valtiolta ovat täysin verovapaita. Presidentin työmatkat ovat myös ilmaisia presidentille ja niihin oli varattu 2 850 000 euroa vuonna 2012. Presidentille ei ole määritelty kaikille pakollisia vuosilomia, tai muitakaan lomia. Tähän vaikuttaa myös se, että presidentille ei ole määritelty työ- ja virka-aikoja, sillä tasavallan presidentin täytyy olla koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Tasavallan presidentin esittelyissä useimmiten päätetään maakuntalakien voimaanastumisista tai raukeamisista. Esimerkiksi 8.1.2016 tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli määrännyt, että Ahvenanmaan maakuntaa koskevan liikennerikoslain muuttamisesta annetun maakuntalain ja Ahvenanmaan maakunnan ajokorttilain muuttamisesta annetun maakuntalain tulevat raueta.

Eduskunta

1.Mitkä ovat eduskunnan tärkeimmät tehtävät?

• säätää lakeja
• päättää valtion talousarviosta
• päättää verotuksesta
• valitsee pääministerin
• valvoo hallituksen toimintaa
• hyväksyy kansainväliset sopimukset

2.Miksi valiokunnat ovat keskeisiä koko eduskunnan työskentelyn kannalta? Valiokuntapaikat jaetaan puolueiden edustuspaikkojen osuuksien mukaisesti. Niiden puheenjohtajia arvostetaan ja siksi puolueet koittavat saada nämä tehtävät tärkeille politiikoilleen. Siten johtavia poliitikkoja pääsee valiokuntiin. Eduskunnan tärkein valiokunta on suuri valiokunta. Siellä, ja muissa pienimmissäkin valiokunnissa, valmistellaan lähes kaikki asiat ja ehdotukset. Suuressa valiokunnassa käsitellään Euroopan unioniin liittyviä asioita ja se auttaa ja käsittelee asioita ministerien kanssa ennen ja jälkeen EU:n kokousten. 3.Minkälainen on lain syntyprosessi?
Ensiksi lakiehdotus esitellään eduskunnan täysistunnossa, niin sanotussa lähetekeskustelussa, jossa kansanedustajat voivat ilmaista mielipiteensä ehdotuksesta. Keskustekun jälkeen ehdotus lähetetään valmisteltavaksi johonkin erityisvaliokuntaan, jossa se käydään läpi perusteellisesti. Sieltä se siirtyy täysistuntoon esiteltäväksi. Sitten alkaa kaksiportainen päätöksenteko. Ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä käydään yleiskeskustelu. Siitä kolmen päivän päästä käydään toinen käsittely, koska 3 päivää on ns. "harkintapäivää". Kun eduskunta hyväksyy lainmuutoksen, on myös presidentin vahvistettava se kolmen päivän kuluessa. Hyväksytty laki julkaistaan säädöskokoelmassa. 4.Mitä eroa on lain ja perustuslain säätämisellä ja mitä asioita sillä säädetään? Perustuslaki on tavallisen lain yläpuolella. Perustuslain lopulliseen hyväksymiseen tarvitaan 2/3: määräinen enemmistö. Se voidaan hyväksyä myös niin sanotulla poikkeuksellisella menettelyllä, jolloin ehdotus julkaistaan ennen lopullista käsittelyä kiireelliseksi 5/6:n enemmistöllä annetuista äänistä. Tämän jälkeen kiireelliseksi julistettu uudistus voidaan hyväksyä samalla vaalikaudella, eduskunnan 2/3 määräenemmistöllä. Perustuslaki sisältää muunmuassa säännökset ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista. 6.Mitä vaikutuksia Suomen EU-jäsenyydellä on eduskuntaan? Se on supistanut eduskunnan lainsäädäntövaltaa. Euroopan Unionin pääkaupungissa Brysselissä laaditut asetukset on otettava vastaan muuttamattomina ja direktiivit on puolestaan sovitettava suomalaisiksi laeiksi siten, ettei niiden perussisältö muutu. Jos suomalainen laki ja EU-säädös ovat ristiriidassa, EU-säädös menee kansallisen lain yli. 7.Mitä keinoja yksittäisellä kansanedustajalla on vaikuttaa eduskunnan päätöksiin? Kansanedustaja voi eduskunnan istunnon aikana pyytää puheenvuoroa ja tuoda omia ajatuksiaan ja mielipiteitä. Eduskunta kuuntelee ja jos kansanedustajan ehdotus on hyvä, voidaan sitä alkaa ajamaan eteenpäin siellä. 8.Entä mitä keinoja yksittäisellä kansalaisella on vaikuttaa eduskunnan päätöksiin? Tavallinen kansalainen voi vaikuttaa eduskunnana päätöksiin esim. järjestämällä mielenosoituksen, aloittamalla adressin tai vaikaapa käydä puolueen tapahtumissa esittämässä mielipiteitään. 9.Miten parlamentarismia toteutetaan Suomessa?

Kunta

Suomen kunnat (2015) 1.Mitkä ovat kunnan tehtävät? Lakisääteiset tehtävät

• terveydenhuolto
• perusopetus
• ympäristö- ja jätehuolto
• virkistyspalvelut
• infrastruktuurin järjestäminen
• maankäyttökaava
• palo- ja pelastustoiminta

Vapaaehtoiset tehtävät

• julkiset palvelut
• lukio- ja ammatillinenkoulutus
• kulttuurivirkistyspalvelut ja liikuntapalvelut
• kuntakohtaiset sosiaaliedut

2.Miten kunnan hallinto toimii?
Kunnallinen itsehallinto pohjautuu demokratiaan. Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä, jotka vie suuren osan kunnan hallinnosta. Toisaalta ne samalla hyödyttävät kuntaa työllistämällä ihmisiä. Kunta voi itse päättää, mihin rahojaan käyttää, mutta usein rahat kannattaa käyttää johonkin järkevään. Itsehallinnon mukaisesti kunnilla on myös vapaus valita tavat,joilla ne tuottavaat palvelunsa. Kunta voi tuottaa palvelunsa itse, tai se voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen tai osakeyhtiön niitä hoitamaan. Kuitenkaan kunnan tehtävien järjestämiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisumallia.
3.Mikä on kunnanhallituksen tehtävä kunnanhallinnossa? Kunnanhallituksella on ylin toimeenpanovalta kunnan sisällä. Se johtaa kunnan hallintoa, vastaa organisaation kehittymisestä ja taloudenhoidosta sekä valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat. Yleensä valmistelu tehdään lauta- ja johtokunnissa. Hallitus huolehtii myös valtuuston päätöksien toimeenpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen merkitys on lähivuosina kasvanut ja sille annetaan yhä enemmän päätäntävaltaa. 4.Mitä hyviä ja/tai huonoja puolia sisältyy siihen, että kunnat voivat itse päättää asioidensa hoidosta? Kunnan tärkein tehtävä ja tavoite on taata asukkaille hyvinvointi ja perustoimeentulo. Kunnilla on laissa määrätty itsehallinto ja kuntalaiset saavat päättää, millaisessa kunnassa he elävät ja mitä kunnassa tarjotaan. Näin asioiden päättäminen paikallistasolla on helpompaa, koska kuntalaiset tietävät ympäristön tarjoamat puitteet. Se helpottaa huomattavasti asioiden päättämisestä kunnan kesken, kun kenenkään ulkopuolisen siihen puuttuessa. Toki, ei kunnilla täydellinen itsehallinto ole, vaan valtiovalta valtiovalta valvonnallaan rajoittaa paikallista päätöksentekoa, jotta kaikkien kansalaisten tasa-arvo ja oikeusturva voidaan varmistaa asuinkunnasta riippumatta. Lakisääteiset tehtävät vievät aikaa ja varaa, mutta se on hyväksi, koska se työllistää kuntalaisia. Lakisääteisten palveluiden lisäksi kunnat tarjoavat vapaaehtoisia palveluita, ja niiden kautta se pyrkii tehostamaan oman alueensa yritystoimintaa, elinkeinoja ja työllisyyttä. Kunta saa itse päättää mihin rahansa laittaa. Ne pyritään käyttämään mahdollisimman järkevästi. Talous on niukka ja suurin osa rahoista menee lakisääteisiin tehtäviin ja oman kunnan vapaaehtoisiin tehtäviin ei paljjoa rahaa jää. Palvelut, jota kunnissa tarjotaan, saavat kunnat päättää itse. Niistä kerätään tuloja ja yleisimpiä kunnallisia maksuja ovat: terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja päivähoidon maksut, sekä jätevesi-, satama-, pysäköinti-, ja rakennusvalvontamaksut. Kunnan tärkein tulonlähde on kuitenkin kunnallisvero. Lisäksi ne saavat rahaa kiinteistöverosta ja yhteisöverosta. 5.Miksi kunnat tarvitsevat yhteistyötä? Kuntien tarjoamat palvelut ovat usein erittäin kallitaa järjestää, ja pienille kunnille ne olisivat mahdottomia ilman muiden tukea ja yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä sairaanhoito. Sen kalliit rakennus- ja laiteinvestoinnit ja henkilöstömenot tekisivät tilanteesta vaikean. Niinsanottu kuntayhtymä onkin monen kunnan yhteistyömuoto, jossa toiselle kunnalle tarjotaan apua. Niitä perustetaan usein mm. terveyskeskuspalvelujen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi. Nykyään polttava puheen aihe on kuntaliitokset. Monet kunnat ovat olleet taloudellisesti vaikeuksissa ja kuntaliitosten avulla on haluttu hillitä kustannuksia ja haluttu tarjota asukkaille paremmat palvelut sekä elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. Tämän toimenpiteen myötä vähennetään päällekkäisyyksiä kuntien palveluissa.

Sosiaalinen media

Mikä on sosiaalinen media?

Sosiaalinen media eli suomen kieleen muotoutunut lyhennys some,  tarkoittaa internetin uusia palveluita ja sovelluksia, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kommunikaatio ja oma sisällöntuotanto.

Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Sosiaalinen media on muuttanut yhteiskunnan tuotantoa, jakelua, taloutta ja kulttuuria.

Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.

Sosiaalisen median piirteitä ovat sen helppokäyttöisyys, sen nopea omaksuminen ja oppiminen ja maksuttomuus.

Sosiaalinen media on oma maailmansa, jossa ihmiset voivat kommentoida, tutustua toisiin, merkitä suosikkeja, tykätä, seurata, jakaa sisältöjä jne. Toiminta tuottaa lisää sosiaalisuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä. Kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa on noussut räjähdysmäisesti. Tälläisinä palveluina toimivat esim. Instagram ja Snapchat.

Tälläisiä sosiaalisen median sovelluksia ovat mm.

• Facebook
• Instagram
• Google
• Twitter
• LinkedIn
• Snapchat
• Reddit
• Pinterest
• Ask.fm
• YouTube
• Flickr

*

Poliittinen vaikuttaja
Paavo Arhinmäki
Paavo Arhinmäen Twitter-tili

 Paavo Arhinmäki on suomalainen poliitikko, joka edustaa vasemmistoliittoa. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007. Puolueensa puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2009 ja on myös ollut kulttuuri- ja urheiluministerinä vuosina 2011-2014.
        Hänet tunnetaan räväkkänä ja terävänä poliitikkona, joka kannattaa punavihreää arvoliberaalia linjaa ja vaatii vasemmistoliitolta vahvaa aatteellisuutta. Arhinmäki itse on määritellyt itsensä "demokraattiseksi sosialistiksi".
        Sosiaalisessa mediassa Arhinmäki on aktiivinen ja erityisesti Twitteriä hän käyttää paljon. Juurikin erityisesti Twitter, on poliitikkojen suositussa käytössä.

Muu vaikuttaja

Teemu Selänne



Teemu Selänne on suomalainen entinen jääkiekkoilija ja huippu-urheilija. Hän on yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaisista jääkiekkoilijoista. Selänne pelasi mittavan uran Pohjois-Amerikan NHL-liigassa.
        Uransa jälkeen Selänne on pysynyt aktiivisena suomalaisessa mediassa. Pari kuukautta sitten hän perusti Twitter-tilin ja on naurattanut niin suomalaisia, kuin ulkomaalaisiakin twiiteillään. Vaikka Selänne tunnetaan rentona ja hyväksyvänä ihmisenä, aiheutti hän kohua sosiaalisen median kautta puuttumalla suorapuheisesti Suomen pakolaispolitiikkaan. Selänne twiittasi joidenkin mielestä "rasistisesti" koskien pakolaisia, mutta pari päivää myöhemmin hän oikaisi sanomansa omaan blogiinsa.

Puolueet osana demokratiaa

Puolueet

1.Puolueiden tehtävät?
Puolueiden pääasiallisena tehtävänä on ajaa edustamansa ja kannattajiensa tukeman suuntauksen etua. Puolueiden tehtävänä on myös ylläpitää demokratiaa. fi.wikipedia.com.

2.Syitä puoluekentän pirstoutumiseen?
Suomen puoluekenttä on pirstoutunut, sillä puolueiden kannatus on keskittynyt paljolti vain muutaman puolueen ympärille ja ne edustavat kansaa. Puolueilla on erilaisia kantoja ja näkemyksiä asioista ja vain suurimpien puolueiden kannat ja näkemykset tulevat esille.

3.Ovatko puolueet etääntyneet kansalaisista?
Puolueet ja varsinkin kansanedustajat ovat etääntyneet äänestäjistään, sillä he eivät esiinny nykyään enää yhtä paljon henkilökohtaisesti kansalle. Heistä saadaan tietoa vain median ja sosiaalisen median välityksellä eikä silloin voi kehittyä sataprosenttista luottamussuhdetta heihin.

4.Minkälaisten asioiden on perinteisesti katsottu erottavan puolueita toisistaan?
Puolueet eroavat toisistaan aatteissaan, jotka tulevat esiin varsinkin suurissa asioissa. Viime aikoina eniten mielipiteitä ovat jakaneet muun muassa tasa-arvoinen avioliittolaki sekä maahanmuuttajat. Verotus ja pakkoruotsi ovat myös yleisiä aiheita maamme politiikassa

5. Suomen tämänhetkinen hallitus: perustiedot hallituksesta ja oppositiosta
Nykyisessä hallituksessa on kolme puoluetta. Ne ovat Suomen Keskusta (kesk), Perussuomalaiset (ps) ja Kansallinen Kokoomus (kok). Hallituspuolueista suurin on 49-paikkainen Keskusta. Perussuomalaisilla vastaavasti on 38 paikkaa ja Kokoomuksella on 37 paikkaa. Loput 76 paikkaa on oppositiopuolueilla, joita ovat kaikki loput puolueet, jotka ovat eduskunnassa.

Mikälaisessa yhteiskunnassa elämme?

 Minkälaisessa yhteiskunnassa elämme?

Suomi on hyvinvointivaltio. Sen periaatteena on kansalaisten hyvinvoinnin ja elintason varmistaminen.

Suomi on yksi maailman parhaista valtioista asua. Sen koulutus, tasa-arvoisuus ja kansalaisten hyvinvointi on huippuluokkaa. Suomeen tulee maahanmuuttajia ja pakolaisia paremman elämän ja tulevaisuuden toivossa ja Suomi tarjoaa hyvän mahdollisuuden siihen.


Suomalainen koulujärjestelmä asteittain

Suomen koulujärjestelmässä perusaste on pakollinen jokaiselle suomalaiselle (6-16v keskimääräinen ikä). Esiaste ennen perusastetta on myös pakollinen. Perusasteen jälkeen voi mennä joko suoraan työelämään, tai mennä ammattikouluun, joka valmistaa ammattiin, alan saa valita itse. Perusasteen jälkeen voi myös mennä lukioon. Lukio ja ammattikoulu kestävät 2-4 vuotta, oman valinnan mukaan. Toisen asteen jälkeen voi jatkaa joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Ammattikoulusta mennään yleensä ammattikorkeakouluun, mutta yliopistoon jatkaminen on myös mahdollista. Yliopistossa opiskellaan 4-7 vuotta.

Suomalainen yhteiskunta

Suomalainen yhteiskunta

Hyvää yhteiskuntaa mitataan sillä, kuinka hyvin elää ne ihmiset, jotka yhteiskunnassa elävät kaikista huonoiten. Hyvässä yhteiskunnassa pyritään totuuden tavoitetteluun ja väkivallan minimoimiseen. Eli hyvässä yhteiskunnassa on aina jokin tavoite, jota kohti pyritään.
      Suomalaisessa yhteiskunnassa taloudellinen perustaso turvataan jokaiselle kansalaiselle. Työttömät saavat rahallista tukea. Tukia voi saada niin paljon, että kannustinloukku on mahdollinen, eli saa enemmän rahaa tukien avulla, kun kävisi töissä.
      Valtio ja kunnat tarjoavat myös julkisten palveluiden käyttöä, jota kaikki Suomessa asuvat saavat käyttää. Julkisia palveluita ylläpidetään kansalaisten verorahojen avulla, jotka maksetaan saadusta palkasta. Jokainen suomalainen rahoittaa näin esim. terveyspalveluita, kirjastoja, kouluja ja liikennepalveluita (VR).
      Suomi on yksi tasa-arvoisimmista maista maailmalla. Sukupuolten välillä tasa-arvo näkyy miesten ja naisten samanlaisista oikeuksista. Suomessa naiset ovat itsenäisiä; naiset ovat koulutettuja ja käyvät töissä kodin ulkopuolella. Monet naiset myös asuvat yksin. Naiset saavat myös asettua ehdolle kansanedustajaksi ja työskennellä ministerinä. Myös presidentti voi olla nainen.
      Jokainen on myös lain edessä tasa-arvoinen. Viranomaiset ja poliisi valvovat lain noudattamista ja lakien rikkomisesta voi saada vankeustuomion tai joutuu maksamaan sakkoja. Sakkojen suuruus ja vankeustuomion pituus riippuu rikkeen vakavuudesta ja siihen sisältyy esim. pahoinpitelytapauksessa uhrin henkisten vahinkojen korvaus. Viranomaisilla on myös vaitiolovelvollisuus.
      

Valtioneuvosto

1.Mitkä ovat valtioneuvoston tärkeimmät tehtävät?

• valtioneuvoston tärkein tehtävä on johtaa koko Suomen valtion hallintoa.
• valmistella lakiesitykset
• valmistaa valtion tulo- ja menoarvion
• valmistelee asioita tasavallan presidentin ratkaistavaksi
• toimeenpanee eduskunnan ja presidentin päätökset
• seuraa ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä
• pyrkii hallitusohjelmansa toteuttamiseen
• vastaa EU-suhteista

2.Millä tavalla hallitus muodostetaan? Hallitukseen kuuluvat pääministeri ja ministereitä. Eduskuntavaalien jälkeen vaalien voittaneesta suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri. Vaikka puhutaan, että pääministeri saisi itse valita ketkä ministeriksi pääsevät, ei asia kuitenkin niin simppeli ole. Puoluet päättävät, ketkä pääsevät ministereiksi. Presidentti astuu esiin, jos eduskunnan johtamat hallitusneuvottelut epäonnistuvat eikä sopuun päästä. Valtioneuvoston nimeämisen jälkeen se antaa hallitusohjelmansa eduskunnalle. Siinä määritellään, miten Suomea ohjataan ja mitä muutoksia tehdään seuraavan neljän vuoden aikana. Energia-, koulutus- ja ulkopolitiikan keskeiset tavoitteet päätetään myös. Tämän toimenpiteen myötä pyritään korostamaan parlamentin periaatetta eli eduskunnan ja hallitusken välistä suhdetta. Ministereitä valittaessa, on perustuslain mukaista, että he ovat rehellisiä ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit toimivat usein myös kansanedustajina. Juha Sipilän hallitus (29. toukokuuta 2015 presidentin nimittämä hallitus)

• Juha Sipilä (pääministeri)
• Timo Soini (ulkoasianministeri)
• Lenita Toivakka (ulkomaankauppa- ja kehitysministeri)
• Jari Lindström (oikeus- ja työministeri)
• Petteri Orpo (sisäministeri)
• Jussi Niinistö (puolustusministeri)
• Alexander Stubb (valtiovarainministeri)
• Anu Vehviläinen (kunta- ja uudistusministeri)
• Sanni Grahn-Laasonen (opetus- ja kulttuuriministeri)
• Kimmo Tiilikainen (maatalous- ja ympäristöministeri)
• Anne Berner (liikenne- ja viestintäministeri)
• Olli Rehn (elinkeinoministeri)
• Hanna Mäntylä (sosiaali- ja terveysministeri)
• Juha Rehula (perhe- ja peruspalveluministeri)

3.Miksi suuri osa puolueista haluaa eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen? Hallituksessa oleminen tuo valtaa ja siksi lähes kaikki puolueet haluavat hallitukseen. Se voi oikeastaan vapasasti päättää maanasioihin ja uusien lakien säätämiseen koskevia asioita. Hallituksen mipnisterit johtavat ministeriötä ja sillä on paljon vaikutusvaltaa. Monen kansanedustajan unelma on nimenomaan päästä hallitukseen ministeriksi ja päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. 4.Mitkä tekijät korostavat pääministerin asemaa Suomen poliittiseessa järjestelmässä? Vaikka Suomen keulahahmoksi maailmalla usein luokitellaan presidentti, on hän vain antamassa hyvää kuvaa Suomesta, kun pääministeri tekee oikeastaan kaikki päätökset. Pääministeri on Suomen poliittinen johtaja. Länsi-Euroopassa pääministeri on yleensä maan tosiasiallinen johtaja ja maan keulakuva. Suomessa tähän siirryttiin 1990-luvulla. On kuitenkin kausia, jolloin pääministerin valta on oikeastaan kaikki olleet presidentillä (Kekkosen valtakaudet). Pääministeri on hallituksen johtaja ja hän toimii hallituksen välisten erimielisyyksien rauhanturvaajana. Hänen tehtävänsä on siis huolehtia hallituksen yhtenäisyydestä. Joukkuelajiterminä hallituksen kapteeni. Pääministeri johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa. EU:n jäsenyys korostaa pääministerin asemaa, sillä hän esiintyy Suomen edustajana Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Ennen kokousta pääministeri suunnittelee kokousta valiokunnan kanssa ja kokouksen jälkeen pääministeri käy kokouksen läpi valiokunnan tai eduskunnan kanssa. Pääministerin asemasta kertoo myös se, että presidentti voi hajottaa eduskunnan vain pääministerin perusteellisesta aloitteesta. Juha Sipilän hallitus